Riskienhallinta Finnairissa on osa konsernin johtamistoimintaa. Toiminta kohdistuu ensisijaisesti riskeihin, jotka uhkaavat konsernin liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista. Finnairin riskienhallintatoimintaa ohjaavat lain vaatimukset sekä omistajien, rahoittajien, asiakkaiden, johdon, henkilöstön ja muiden tärkeiden sidosryhmien liiketoiminnalle asettamat tavoitteet.
Liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi Finnair on valmis ottamaan hallittuja ja harkittuja riskejä. Sitä vastoin lentoturvallisuusasioissa Finnair ei ota riskejä. Riskienhallinta ja turvallisuusajattelu ovat sisäänrakennettuina Finnairin toimintatapoihin ja -kulttuuriin sekä johtamis- ja valvontakäytäntöihin.
Finnairissa riskien toteutumista pyritään ennakoimaan. Konsernin riskienhallintatoimintaan kuuluvat riskien tunnistaminen ja analysointi. Tältä pohjalta riskienhallintakeinoja hyödynnetään monipuolisesti huomioiden riskienhallinnasta aiheutuvien kustannusten optimointi. Hallintakeinoina käytetään riskien välttämistä ja poistamista, riskien todennäköisyyden ja vaikutusten pienentämistä, riskien jakamista ja siirtämistä. Osaksi riskienhallintaa on luotu tehokas erityistilannejohtovalmius.
Hallitus ja pääjohtaja vastaavat konsernin riskienhallintastrategiasta ja -periaatteista sekä strategisten tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallinnasta. Liiketoimintayksiköiden johtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat vastuualueidensa riskienhallinnasta.
Finanssiriskien hallinnan kehittämisestä vastaa konsernin talousjohtaja apunaan rahoitusjohtaja. Vahinkoriskien hallinnan kehittämisestä on vastuussa henkilöstö- ja hallintojohtaja. Lentoturvallisuuteen kohdistuvien uhkien hallinnasta vastaa erikseen nimetty, viranomaisen hyväksymä vastuuhenkilöorganisaatio. Riskienhallinnan tasoa sekä periaatteiden kehittämistä ja käytäntöön soveltamista konsernitasolla ohjaa riskienhallinnan ohjausryhmä ja valvovat sisäinen ja ulkoinen tarkastus.
Finnairin riskit on luokiteltu strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin. Riskiluokitteluun perustuen konsernissa kartoitetaan ja analysoidaan jatkuvasti liiketoiminnan riskejä, määritellään hyväksyttävät riskitasot sekä luodaan riskienhallintakeinoja eri riskikokonaisuuksille. Konsernin tytäryhtiöt ja liiketoimintayksiköt ovat laatineet analyysin omaan liiketoimintaansa kohdistuvista merkittävimmistä riskeistä.
Toimintaympäristöön liittyy riskejä
Henkilö- ja tavaraliikenteen kysyntään ovat merkittävimmin vaikuttaneet erilaiset yllättävät tapahtumat, kuten luonnononnettomuudet ja epidemiat. Nykyinen kehitys osoittaa selvästi, että kilpailukyky lentoliikennesektorilla on riippuvainen siitä, kuinka joustavasti yhtiö kykenee reagoimaan ja sopeutumaan yllättäviin tapahtumiin, kysynnän muutoksiin ja muuttuneeseen kilpailuympäristöön.
Kriittinen tekijä toiminnan joustavuudelle tulevaisuudessa on kiinteiden kustannusten sopeuttaminen muuttuneisiin kysynnän vaihteluihin. Myös yhtiön nopea reagointikyky kapasiteetin, reittien ja kustannusten sopeuttamiseksi muuttunutta kysyntää ja taloudellista tilannetta vastaavaksi on oleellinen tekijä yhtiön kannattavuuden ylläpitämiseksi. Finnairissa on viime vuosien aikana toteutettu useita hankkeita, joilla rakenteiden joustavuutta on lisätty.
Yllättävät tapahtumat vaativat varautumista
Epidemioihin varautuminen on osa Finnairin kriisinhallinnan suunnittelua. Finnairissa maailman epidemiatilanteen kehittymistä seurataan aktiivisesti ja analysoidaan jatkuvasti. Epidemiatilanteesta johtuvia mahdollisia asiakaskäyttäytymisen muutoksia pyritään ennakoimaan ja tarvittaessa reagoimaan nopeasti.
Tarvittaessa epidemiatilanteen kehittymisestä ja siihen liittyvistä toimenpiteistä viestitään nopeasti ja luotettavasti. Yhtiön lentoliikennetarjonta suunnataan turvallisille alueille. Asiakkaiden ja henkilökunnan suojaamiseksi laaditaan ohjeistus.
Vuoden 2004 lopussa Kaakkois-Aasian hyökyaaltokatastrofin liiketoiminnallisia vaikutuksia lievennettiin lomaliikenteen tarjonta- ja reittimuutoksilla. Suomalaisturistien evakuointi osoitti Finnairin eri yksiköiden kyvyn toimia nopeasti ja joustavasti yllättävän tapahtuman kohdatessa.
Finnair puolustaa liikenneoikeuksiaan
Euroopan Unionin alueella kotipaikkaansa pitävä lentoyhtiö voi liikennöidä vapaasti koko Unionin alueella. Euroopan ulkopuolisten maiden ja Suomen väliset liikennesopimukset Suomi on muiden Euroopan maiden tapaan neuvotellut tähän asti kahdenkeskisesti.
Tulevaisuudessa Euroopan Unionin tasolla tapahtuva sääntely muuttaa Unioniin kuuluvien ja sen ulkopuolisten maiden väliset ilmailusopimukset neuvoteltaviksi Euroopan komission alaisuudessa. Jo tehdyt kahdenväliset liikennesopimukset jäävät voimaan myös uudessa tilanteessa.
Unioni on neuvotteluosapuolena yksittäistä maata vahvempi ja voi siten vahvistaa eurooppalaisten lentoyhtiöiden asemaa liikenneoikeuksista neuvoteltaessa. Joissakin tapauksissa tämä voi tosin vaikuttaa Finnairiin epäsuotuisasti ja heikentää yhtiön kilpailuasemaa suhteessa muihin eurooppalaisiin lentoyhtiöihin. Finnair pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan aktiivisesti liikenneoikeuksien neuvottelujen osapuoliin etujensa turvaamiseksi.
Yhtiön toiminta on altista lainsäädännöllisille muutoksille, sääntelyille, lentokenttämaksujen ja verojen vaihteluille kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Mahdollisia muutoksia seurataan aktiivisesti yhtiön toimesta ja niihin pyritään vaikuttamaan toimialan yhteistyöjärjestöjen, kuten kansainvälisen ilmakuljetusliiton IATA:n sekä eurooppalaisten lentoyhtiöiden yhteistyöjärjestön AEA:n kautta.
Markkinariski
Lentoliikennetoiminta on herkkää sekä syklisille että kausittaisille muutoksille. Kilpailu toimialalla on voimakasta ja lentolippujen keskihintojen lasku on ollut huomattavaa johtuen ylikapasiteetista ja muuttuneesta markkinatilanteesta. Lentoyhtiöt laskevat hintojaan kasvattaakseen volyymejä, saavuttaakseen riittävän kassavirran sekä ylläpitääkseen markkinaosuuksiaan.
Finnair on vastannut menestyksellisesti näihin haasteisiin uudistamalla hinnoittelurakennettaan sekä alentamalla pysyvästi kustannusrakennettaan. Kotimaan, Skandinavian ja Euroopan lentojen hinnoittelussa siirryttiin jo syksyllä 2003 kysynnän ja tarjonnan ohjauksen määrittelemään lentovuorokohtaiseen hinnoitteluun. Finnairin vahvuutena ovat palvelun laatu, kattava reittiverkosto osana oneworld-allianssia sekä strategisten kumppaneiden kanssa saavutetut yhteistyön edut.
Yhden prosenttiyksikön muutos reittiliikenteen keskimääräisessä hintatasossa vaikuttaa konsernin liikevoittoon noin 10 miljoonaa euroa. Vastaavasti yhden prosenttiyksikön muutos reittiliikenteen käyttöasteessa vaikuttaa konsernin liikevoittoon yli 10 miljoonaa euroa.
Kannattavuuden parantamiseksi Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä samoin kuin Suomen sisäisillä reiteillä emoyhtiön ja virolaisen tytäryhtiön Aeron välillä on tehty työnjakoa. Marraskuussa 2003 hankitun ruotsalaisen flynordicin kautta Finnair laajentaa toimintaansa Skandinaviassa. flynordicista on kehittymässä Pohjoismaiden johtava halpalentoyhtiö.
Toimialan kysynnän ja tarjonnan vaihtelu vaikuttaa myös lentokoneiden käypään arvoon. Finnair hallitsee lentokoneiden omistamiseen liittyvää jäännösarvoriskiä siten, että noin puolet laivastoon kuuluvista koneista on hankittu eripituisilla operatiivisilla vuokrasopimuksilla. Koneiden vuokraaminen antaa myös joustavan mahdollisuuden kapasiteetin mitoittamiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Lentotoiminnan luotettavuus
Luotettavuus on olennainen edellytys menestyksekkäälle toiminnalle lentoliikenteessä. Lentoliikennetoiminta on kuitenkin altista erilaisille häiriötekijöille, kuten viivästymisille, poikkeuksellisille sääoloille ja lakoille. Lentoliikenteen viivästymiset vaikuttavat toiminnan ja palvelun laatuun sekä lisäävät kustannuksia.
Finnairissa panostetaan jatkuvasti operatiivisen toiminnan kokonaislaatuun ja oikea-aikaisuuteen. Network Control Centerin (NCC) toiminta yhdistää kaikki lennon toteuttamisen kannalta kriittiset osapuolet, jolloin pystytään tekemään kokonaistilanteen kannalta tehokkaimmat ratkaisut. Finnair Tekniikan palvelujen täsmällisyys, monipuolinen osaaminen sekä teknisten toimintojen yksityiskohtainen sääntely varmistavat lentotoiminnan luotettavuutta.
Myös yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien osuus operatiivisessa toiminnassa on olennainen. Finnairissa valvotaan ulkopuolisten toimittajien laatua ennalta asetettujen standardien sekä lentotoiminnalle asetettujen säännösten puitteissa.
Eurooppalaisista verkostolentoyhtiöistä kerättävän tilaston mukaan vuonna 2004 Finnair oli lentojen saapumistäsmällisyyden mukaan mitattuna Euroopan täsmällisin lentoyhtiö.
Tietotekniikkariski
Tietojärjestelmäratkaisujen ja -ympäristön kehitystyö vaatii jatkuvaa panostusta. Tietoteknisen ympäristön kompleksisuus, tehottomuus, haavoittuvuus sekä nopeasti leviävät haittaohjelmat muodostavat riskitekijän nopeasti muuttuvassa teknologisessa ympäristössä. Näillä tekijöillä on suoranainen vaikutus tietotekniikka- ja tietoturvallisuuskustannuksiin. Tilannejohtovalmiuksia tietojärjestelmiin ja -liikenteeseen kohdistuvien vakavien häiriöiden varalle on Finnairissa parannettu.
Finnairissa on meneillään useita järjestelmien uudistushankkeita, joilla pyritään yksinkertaistamaan, standardisoimaan ja korvaamaan vanhentuvia järjestelmiä. Rakenteen selkeyttäminen mahdollistaa myös tietoteknisen ympäristön tietoturvatason ylläpidon tehostumisen. Yhä lisääntyvät palvelut internetin välityksellä vaativat uudenlaista ja jatkuvaa panostusta tietoturvallisuusratkaisuihin.
Tarkoin valittujen ulkopuolisten sopimuskumppaneiden valinta tietoteknisissä ratkaisuissa vähentää osaltaan teknologiariskiä. Teknologiaosaamista on tuotu konsernin käyttöön Finnairin ja IBM:n yhteistyön kautta.
Samalla konsernin tietojärjestelmäarkkitehtuurin, tietoteknisten hankintojen sekä strategioiden koordinointi on organisoitu keskitetysti konsernin tietohallinto-osastolle. Tämä tuo synergiahyötyjä sekä lisää kustannustehokkuutta skaalaetuja saavuttamalla.
Vahinkoriski
Vahinkoriskit jaotellaan kahteen pääluokkaan: lentoturvallisuutta uhkaavat riskit ja yritysturvallisuutta uhkaavat riskit. Vahinkoriskienhallintatyötä koordinoivat lento- ja yritysturvallisuusosastot.
Finnairissa vahinkoriskien hallinnan painopiste on ollut lento-, henkilö- ja tietoturvallisuutta uhkaavien riskien hallinnassa. Muita vahinkoriskien osa-alueita ovat omaisuus-, ympäristö-, tuote-, vastuu- ja keskeytysriskit.
Yhtiön on toiminnassaan huomioitava erilaisten ympäristöriskien mahdollisuus. Finnairin toiminnan vaikutuksia energian kulutukseen, päästöihin ja meluarvoihin seurataan aktiivisesti yhtiön toimesta. Finnair julkaisee vuosittain erillisen Ympäristöraportin sisältäen toimenpiteet ja tunnusluvut ympäristötehokkuuden arvioimiseksi.
Rahoitusriskien hallinnan periaatteet
Finnair-konsernin liiketoiminta on luonteeltaan kansainvälistä ja pääomia vaativaa, mikä merkitsee altistumista valuutta-, korko-, luotto-, likviditeetti- ja raaka-aineiden hintariskeille. Konsernin politiikkana on rajata näiden riskien vaikutusta kassavirtaan, tulokseen ja omaan pääomaan.
Rahoitusriskien hallinta perustuu hallituksen marraskuussa 2004 hyväksymään riskienhallintapolitiikkaan, jossa määritellään kullekin eri riskityypille sallitut minimi- ja maksimitasot. Rahoitusriskien hallintaa ohjaa ja valvoo rahoitusriskien ohjausryhmä. Rahoituspolitiikan ja riskienhallinnan käytännön toteutus on keskitetty emoyhtiön rahoitusosastolle.
Yhtiö käyttää valuutta-, korko- ja petrolipositioiden hallinnoimisessa eri suojausinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita.
Valuuttariski
Konsernin politiikkana on eliminoida tunnistettu valuuttakurssiriski. Riskin alaiseen valuutta-asemaan sisällytetään taseen valuuttamääräiset erät, seuraavan 12 kuukauden arvioidut valuuttamääräiset kassavirrat sekä lentokaluston sitovat osto- ja myyntisopimukset.
Tilikauden 2004 päättyessä valtaosa konsernin korollisista veloista oli Yhdysvaltain dollareissa ja euroissa. Lainojen kurssiriski on lähes täysin katettu. Konsernin liikevaihdosta noin 75 % kertyy euroina. Tärkeimmät muut ulkomaiset myyntivaluutat ovat Yhdysvaltain dollari, Englannin punta, Japanin jeni, Kiinan yuan ja Ruotsin kruunu.
Euroalueen ulkopuolisten valuuttojen osuus konsernin operatiivisista kustannuksista on noin 30 %. Tärkein ostovaluutta on Yhdysvaltain dollari, jonka osuus on yli puolet kaikista valuuttamääräisistä operatiivisista kuluista. Tämän lisäksi lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta tapahtuu pääosin Yhdysvaltain dollareina.
Selkeästi suurin valuuttakurssiriski Finnairille aiheutuu dollarista. Operatiivisia merkittäviä dollarikulueriä ovat lentokoneiden leasingmaksut ja polttoainekulut. Dollaririskiä pienentävät myyntitulot dollareissa ja dollarin kanssa vahvasti korreloivissa aasialaisissa valuutoissa.
Dollarin yhden prosentin heikentyminen suhteessa euroon vaikuttaa - ilman suojaustoimintaa - positiivisesti vuositulokseen noin 2,1 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä - suojaukset huomioonottaen - dollarin yhden prosentin heikentyminen parantaa tulosta noin 0,5 miljoonaa euroa. Dollarin vahvistuminen vastaavasti heikentää tulosta. Edellä mainituissa herkkyysarvoissa dollaririskiin on sisällytetty Kiinan yuan ja Hongkongin dollari, joiden historiallinen korrelaatio dollarin kanssa on 100 prosenttia.
Lentotoiminnan polttoaineiden hintariski
Lentotoiminnassa käytettävän polttoaineen hintariskin hallintaan käytetään lentopetrolitermiinejä ja -optioita. Suojausjänne on alle 24 kuukautta. Finnair oli tilinpäätöshetkellä suojannut polttoaineostoistaan 48 % vuoden 2005 ensimmäiseltä kuudelta kuukaudelta ja 29 % toiselta vuosipuoliskolta. Suojauspolitiikka vaihtelee liikennelajeittain. Lomaliikenteen sopimusrakenteen muutoksen ansiosta suojaustarve on aiempaa alhaisempi. Polttoaineen hintariski jaetaan yhdessä matkanjärjestäjien kanssa.
Tilivuonna 2004 lentotoiminnan polttoaineiden osuus konsernin liiketoiminnan kuluista oli 12 %. Polttoainekustannukset ovat riippuvaisia öljymarkkinoiden ja Yhdysvaltain dollarin muutoksista. Lentopetrolin maailmanmarkkinahinnan 10 prosentin nousu lisää - ilman suojaustoimintaa - vuosittaista petrolikulua 20 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä - suojaukset huomioon ottaen - petrolin 10 prosentin nousu lisää kulua noin 13 miljoonaa euroa.
Korkoriski
Korkoriskien hallitsemiseksi konsernin lainat on hajautettu vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin, kuitenkin niin että pääosa konsernin korollisista lainoista on vaihtuvakorkoisia. Tilikauden 2004 päättyessä konsernin korollisten lainojen keskikorko oli 3,35 %. Finnair sijoittaa kassavarojaan pääosin rahamarkkinoille siten, että keskimääräinen sijoitusten korkosidonnaisuusaika on alle 12 kuukautta.
Luottoriski
Konserni altistuu vastapuoliriskille sijoittaessaan kassavarojaan ja käyttäessään johdannaisinstrumentteja. Luottoriskiä hallitaan tekemällä vastapuoliriskirajojen puitteissa sopimuksia vakavaraisten koti- ja ulkomaisten pankkien, rahoituslaitosten ja välittäjien kanssa. Rahavaroja sijoitetaan myös konservatiivisesti valittujen yritysten liikkeellelaskemiin velkakirjoihin ja yritystodistuksiin.
Likviditeettiriski
Finnair-konsernin tavoitteena on ylläpitää hyvää maksuvalmiutta. Maksuvalmius varmistetaan kassavaroilla, tililimiiteillä, likvideillä rahamarkkinasijoituksilla ja sitovilla lainalupauksilla. Lentokonehankintojen osalta yhtiön politiikkana on varmistaa rahoitus esimerkiksi lainalupauksilla viimeistään kuusi kuukautta ennen toimitusta.
Konsernin likvidit varat olivat tilikauden 2004 päättyessä 291,4 miljoonaa euroa. Finnair Oyj:llä oli lisäksi tilinpäätöshetkellä käyttämättä kotimainen yritystodistusohjelma määrältään 100 miljoonaa euroa sekä 200 miljoonan euron sitova luottolimiitti. Luottolimiitti sisältää finanssikovenantin, joka perustuu oikaistuun nettovelkaantumisasteeseen (adjusted gearing). Oikaistun nettovelkaantumisasteen kovenanttitaso on 175 prosenttia, tilinpäätöshetkellä tunnusluku on 95,5 %. Hallituksen määrittelemä enimmäistaso on 140 prosenttia. |